Leireily on ihanaa! Viime viikonlopun Pyhä Jysäys-leiri oli ehkä ihanin ja rennoin leiri millä koskaan olen ollut. Jotenkin pienellä porukalla oli vaan niin rentoa olla, kaikki viettivät aikaa yhdessä eikä oltu jakauduttu mihinkään erikokoisiin ryhmiin niin kuin yleensä leireillä tuppautuu tapahtumaan. Toisaalta 11 ihmisen on vaikea jakautua moneen eri ryhmään. (Ja tosiaan meitä leiriläisiä oli yhdeksän ja kaksi muuta olivat ohjaajia)
Koulu stressaa taas vaihteeksi, mutta toisaalta stressaan vähän kaikesta, joten tuo ei ole mitenkään uusi asia. Leireilyn takia jäi lukematta maantiedon kokeeseen, mikä tosiaan oli mulla maanantai-aamuna. Odotettavissa on siis suhteellisen huono numero, mutta onneksi kyseessä oli vain puolikirjakoe, ( onko edes sana?) joten voin siis panostaa enemmän siihen seuraavaan.
Sain palkkani viime viikolla ja teki mieli mennä shoppailemaan. Ongelma on vain siinä, että en osaa shopata. Kiertelin kaupoissa monta tuntia ja saaliiksi sain kolme paitaa, kaikki kirpparilta. Ja pahinta kaikessa oli se, että kaksi niistä paidoista oli t-paitoja! Olen ollut t-paita lakossa jo ties kuinka kauan ja taas sorruin tekemään syntiä eli ostin niitä. Syy lakkooni on yksinkertaisesti se, että vaikka minulla on monen monta t-paitaa en siltikään lähes ikinä käytä niitä. Mutta minulla ei ole itsehillintää ja siksi sorrun aina ostaman niitä.
Tein tänään jotain, mitä viimeksi olin tehnyt vuosia sitten. Nimittäin lakkasin kynteni! Nyt ne ovat sitten oikein verenpunaiset. Yllättävän hyvin onnistui lakkaus ottaen huomioon sen, että viime kerrasta on aikaa. Väri ei ole ollut kynsissäni tuntiakaan ja pakko myöntää, että jo nyt tekisi mieli upottaa kädet asetoniin. Mutta ehkä yritän vastustaa kiusausta. Nimittäin en millään viitsisi poistaa lakkaa, koska lakkaaminen oli niin tuskaa ja muutenkin kynsilakanpoistoaine on lopussa. Ehkäpä yritän sinnitellä ainakin huomiseen, ennen kuin poistan tämän typerän värin kynsistäni.
Voisi kyllä kohta varmaan mennä hakemaan jotain kunnollista syötävää. Tai sitten ei. Voisi mennä nukkumaankin. Martta on meillä yötä ja sitä ainakin väsyttää, koska se melkein nukkuu mun sängyssä. ( Ja äsken itseasiassa nukkui, mutta taisin herättää sen :D) Mutta nukkukoon, jos haluaa, mua se ei ainakaan haittaa, koska musta on hauskaa seurata kun Martta nukkuu. Martta nimittäin puhuu ( ja aika usein huutaakin) unissaan ja niitä sen ihme hölötyksiä on aina mukava kuunnella. Mutta nyt kyllä taidan mennä potkimaan Martan pois mun sänystä, että itse pääsen nukkumaan. hihihih
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti